Thuvia, Maid of Mars

By Edgar Rice Burroughs

Page 89

came to him the only
explanation he might make to account for the white skin and auburn
hair of the bowman; for he feared that the truth might not be
believed and thus suspicion be cast upon them both from the beginning.

"Kar Komak," he explained, "is, as you can see, a thern. He
has wandered far from his icebound southern temples in search of
adventure. I came upon him in the pits of Aaanthor; but though
I have known him so short a time, I can vouch for his bravery and
loyalty."

Since the destruction of the fabric of their false religion by
John Carter, the majority of the therns had gladly accepted the
new order of things, so that it was now no longer uncommon to see
them mingling with the multitudes of red men in any of the great
cities of the outer world, so Vas Kor neither felt nor expressed
any great astonishment.

All during the interview Carthoris watched, catlike, for some
indication that Vas Kor recognized in the battered panthan the
erstwhile gorgeous Prince of Helium; but the sleepless nights, the
long days of marching and fighting, the wounds and the dried blood
had evidently sufficed to obliterate the last remnant of his likeness
to his former self; and then Vas Kor had seen him but twice in all
his life. Little wonder that he did not know him.

During the evening Vas Kor announced that on the morrow they should
depart north toward Dusar, picking up recruits at various stations
along the way.

In a great field behind the house a flier lay--a fair-sized
cruiser-transport that would accommodate many men, yet swift and
well armed also. Here Carthoris slept, and Kar Komak, too, with
the other recruits, under guard of the regular Dusarian warriors
that manned the craft.

Toward midnight Vas Kor returned to the vessel from his son's
house, repairing at once to his cabin. Carthoris, with one of the
Dusarians, was on watch. It was with difficulty that the Heliumite
repressed a cold smile as the noble passed within a foot of
him--within a foot of the long, slim, Heliumitic blade that swung
in his harness.

How easy it would have been! How easy to avenge the cowardly
trick that had been played upon him--to avenge Helium and Ptarth
and Thuvia!

But his hand moved not toward the dagger's hilt, for first Vas Kor
must serve a better purpose--he might know where Thuvia of Ptarth
lay hidden now, if it had truly been Dusarians that had spirited
her away during the fight before Aaanthor.

And then, too, there

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzan, apinain kuningas Seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä

Page 0
ENSIMMÄINEN LUKU Merellä Tämän kertomuksen olen kuullut henkilöltä, jolla ei ollut mitään syytä kertoa sitä minulle tai kenellekään muulle.
Page 4
" Hetkistä myöhemmin hän koputti kajuutan ovelle.
Page 6
Emme saa antaa heidän ajatella muuta kuin että odotamme heiltä siivoa kohtelua.
Page 17
Syvällä pedon älyssä vakuutti jokin vaisto, että ukkoskeppi oli vaarallinen vain sen kädessä, joka osasi sitä käsitellä, mutta kuitenkin kului useita minuutteja, ennenkuin hän rohkeni siihen kajota.
Page 35
Heidän otsaansa oli tatuoitu kolme yhdensuuntaista värillistä viivaa ja rintaan kolme samankeskistä ympyrää.
Page 36
Hän kiiruhti eteenpäin keihäs valmiina heittoon.
Page 38
Koko päivän Tarzan seurasi Kulongaa liikkuen hänen yllään puissa kuin mikäkin pahahenki.
Page 42
Mutta nyt hän kuuli ulkoa ääniä, huutoja ja haikeaa valitusta.
Page 55
Hiljaa! Mitä se oli? Hänen herkkä korvansa oli kuullut heikon, mutta oudon äänen.
Page 58
Tämä mies, Snipes, oli omin ehdoin ruvennut merimiesten päälliköksi, surmattuaan edellisen johtajan, ja nyt oli siitä kulunut vasta niin vähän aikaa, ettei kukaan hänen tovereistaan ollut ehtinyt ruveta häntä vastustamaan.
Page 80
Oh, se oli hirveää -- sitä ei voi edes kirjoittaa.
Page 84
Nyt vasta hän joutui niitä ajattelemaan.
Page 86
Oksien päistä kyllä saattaa nähdä, kuinka apina on heilauttanut itsensä puusta puuhun, mutta mahdotonta sitävastoin on näistä merkeistä päättää, mihin suuntaa se on mennyt, sillä latvukset ovat taipuneet vain alaspäin, osoittamatta onko apina jättänyt nämä merkit tullessaan puuhun vai lähtiessään.
Page 91
Yhdellä hyppäyksellä Tarzan nousi puuhun ja katosi.
Page 97
Luutnantti Charpentier komensi raivaamaan aukean alan, joka ympäröitiin oksa- ja risuvallituksella.
Page 104
"Kertokaa! Mitä on tapahtunut?" "En voi, neiti Porter, se oli liian kauheaa.
Page 107
mitä tästä piti ajatella.
Page 127
Minun tekee mieleni hankkia lupatodistus jo huomenna, niin että voimme mennä naimisiin ennen Wisconsiniin lähtöänne.
Page 128
" Clayton ei enää kajonnut tähän arkaan asiaan, mutta jos nuori mies on koskaan hautonut murha-aikeita sydämessään, niin varmasti niitä oli William Cecil Claytonilla, loordi Greystokella, kun Robert Canler viikkoa myöhemmin kuusisylinterisellä autollaan saapui sinne.
Page 136
Useinhan minä teitä ajattelinkin ja ympäristönne omituisia olosuhteita.