The Son of Tarzan

By Edgar Rice Burroughs

Page 103

disquieting. They would have given
much for a clean shot at him, for to him they attributed the loss of
their specimen and the ugly attitude of the baboons toward them.

"The fellow must be the same we fired on several years ago," said
Malbihn. "That time he was accompanied by a gorilla. Did you get a
good look at him, Carl?"

"Yes," replied Jenssen. "He was not five paces from me when I fired at
him. He appears to be an intelligent looking European--and not much
more than a lad. There is nothing of the imbecile or degenerate in his
features or expression, as is usually true in similar cases, where some
lunatic escapes into the woods and by living in filth and nakedness
wins the title of wild man among the peasants of the neighborhood. No,
this fellow is of different stuff--and so infinitely more to be feared.
As much as I should like a shot at him I hope he stays away. Should he
ever deliberately lead a charge against us I wouldn't give much for our
chances if we happened to fail to bag him at the first rush."

But the white giant did not appear again to lead the baboons against
them, and finally the angry brutes themselves wandered off into the
jungle leaving the frightened safari in peace.

The next day the Swedes set out for Kovudoo's village bent on securing
possession of the person of the white girl whom Kovudoo's runner had
told them lay captive in the chief's village. How they were to
accomplish their end they did not know. Force was out of the question,
though they would not have hesitated to use it had they possessed it.
In former years they had marched rough shod over enormous areas, taking
toll by brute force even when kindliness or diplomacy would have
accomplished more; but now they were in bad straits--so bad that they
had shown their true colors scarce twice in a year and then only when
they came upon an isolated village, weak in numbers and poor in courage.

Kovudoo was not as these, and though his village was in a way remote
from the more populous district to the north his power was such that he
maintained an acknowledged suzerainty over the thin thread of villages
which connected him with the savage lords to the north. To have
antagonized him would have spelled ruin for the Swedes. It would have
meant that they might never reach civilization by the northern route.
To

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzanin paluu Seikkailukirja Afrikan aarniometsistä

Page 10
Heidän kaltaisensa miehet voivat kiintyä vain halpamaisiin ja vihaavat kaikkea, mikä on jalointa ja parasta.
Page 12
Ja niinpä minä aivan kernaasti tyydyn pysymään Kaalan, apinaemon, poikana.
Page 19
Toivoisin teidän aina olevan varuillanne.
Page 21
" Kun Tarzan vähää myöhemmin läksi hänen luotaan, oudoksui hän hiukan kreivittären käden väräjävää jäähyväispuristusta ja sitä harrasta intoa, jolla häneltä otettiin lupaus saapua jälleen huomenna.
Page 41
" "Silloin olisi ollut turha pysähtyä ollenkaan", sanoi Tarzan, "sillä jos olisimme vain ratsastaneet eteenpäin Bu Saadaa kohti, olisivat he tuotapikaa yllättäneet meidät ja olisimme kaikin saaneet otella.
Page 44
' Hänen puhuessaan oli hänen kasvoillaan sanomattoman murheellinen ilme, enkä minä voinut olla aavistamatta, että hän tällä tavoin tahtoi lähettää teille viimeisen hellän sanoman sydämestä, joka vielä kätki teidän muistoanne, vaikka sydämen omistaja kuului toiselle.
Page 49
Tuskin oli hän ehtinyt joenuomaan, kun ensimmäinen valkoviitta ilmestyi laaksoon vastakkaiselta puolelta.
Page 53
He kävelivät kevyin, keinuvin askelin.
Page 62
Vanhus oli tätä naimiskauppaa aina suosinut.
Page 63
Pikku lapsina kasvoimme yhdessä -- olemme tunteneet toisemme monet ikäkaudet.
Page 64
Vilkaistessaan herra Thuranin silmiin Tarzan kummastui niiden ilmeen omituisesta tutunomaisuudesta.
Page 83
Yksi neekereistä seurasi, mutta hitaammin ja varovammin.
Page 99
"Katselkaa niitä huolellisesti", sanoi hän.
Page 110
Ajan pitkään se unhottuu.
Page 116
Ja seuraavana päivänä tapahtui sitten suuri.
Page 118
Vihdoin pälkähti hänen päähänsä katsahtaa ylös, ja sieltä hän yläpuoleltaan näki pienoisen pyöreän täplän tähtitaivasta.
Page 125
"Mitä sinä nyt meidän keskuudestamme etsit?" kysyi Karnath.
Page 128
Seuraavan viikon aikana monsieur Thuranin voimat palasivat nopeasti hänen levätessään suojassa, sillä välin kun Clayton pyydysti ruokaa kummallekin.
Page 132
Pysähtyessään hetkiseksi kaivon äyräälle hän kuuli ääntä ylhäältä aukosta.
Page 139
Kaikista olivat hänen mustat wazirinsa mielenkiintoisia, ja monta lahjaa saivat neekerit näiltä kuninkaansa ystäviltä, mutta kun he kuulivat, että hän ehkä purjehtisi pois heidän luotaan tuolla muutaman kivenheiton.