The Return of Tarzan

By Edgar Rice Burroughs

Page 48

I recovered--recovered to lie in
bed because of a tiny scratch that one of the jungle folk would scarce
realize unless it were upon the end of his nose."

But the time was soon over, and before he realized it Tarzan found
himself abroad again. Several times De Coude had called, and when he
found that Tarzan was anxious for employment of some nature he promised
to see what could be done to find a berth for him.

It was the first day that Tarzan was permitted to go out that he
received a message from De Coude requesting him to call at the count's
office that afternoon.

He found De Coude awaiting him with a very pleasant welcome, and a
sincere congratulation that he was once more upon his feet. Neither
had ever mentioned the duel or the cause of it since that morning upon
the field of honor.

"I think that I have found just the thing for you, Monsieur Tarzan,"
said the count. "It is a position of much trust and responsibility,
which also requires considerably physical courage and prowess. I
cannot imagine a man better fitted than you, my dear Monsieur Tarzan,
for this very position. It will necessitate travel, and later it may
lead to a very much better post--possibly in the diplomatic service.

"At first, for a short time only, you will be a special agent in the
service of the ministry of war. Come, I will take you to the gentleman
who will be your chief. He can explain the duties better than I, and
then you will be in a position to judge if you wish to accept or no."

De Coude himself escorted Tarzan to the office of General Rochere, the
chief of the bureau to which Tarzan would be attached if he accepted
the position. There the count left him, after a glowing description to
the general of the many attributes possessed by the ape-man which
should fit him for the work of the service.

A half hour later Tarzan walked out of the office the possessor of the
first position he had ever held. On the morrow he was to return for
further instructions, though General Rochere had made it quite plain
that Tarzan might prepare to leave Paris for an almost indefinite
period, possibly on the morrow.

It was with feelings of the keenest elation that he hastened home to
bear the good news to D'Arnot. At last he was to be of some value in
the world. He was to earn money,

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzan, apinain kuningas Seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä

Page 0
ENSIMMÄINEN LUKU Merellä Tämän kertomuksen olen kuullut henkilöltä, jolla ei ollut mitään syytä kertoa sitä minulle tai kenellekään muulle.
Page 23
Keskellä lattiaa lojui luuranko, josta liha oli tyystin poissa, mutta sitä verhosi vielä mädänneet repaleet, jotka kerran olivat olleet vaatteita.
Page 31
"Minä olen suuri tappaja.
Page 35
Kolmelta puolen sen sulkivat sisäänsä korkeat kukkulat, ja neljännellä oli meri.
Page 38
Vähän aikaa sen lihakset vääntelivät, sitten se makasi hiljaa.
Page 41
Tosin Tarzan ei tiennyt mitään myrkyistä, mutta hänen terävä älynsä sanoi hänelle, että juuri tämä kuolettava aine tappoi eikä suinkaan pikku nuoli, joka vain kuljetti sen uhrin ruumiiseen.
Page 43
Jalokivet kimaltelivat kauniisti hänen sileää ruskeaa ihoaan vasten.
Page 49
Hänen pienen yhteiskuntansa jäsenet alkoivat tästä laiminlyönnistä kärsiä, sillä alinomaa syntyi riitoja ja kinastuksia, joita vain kuningas kykeni rauhallisella tavalla ratkaisemaan.
Page 53
Tarzan pääsi helposti heidän ohitsensa.
Page 56
"Halloo, miehet!" huusi hän.
Page 57
Clayton kääntyi ja hyökkäsi tapahtumapaikalle.
Page 66
Sitten hän muisti äsken tapahtuneen ottelun apinamiehen ja ison mustaharjaisen leijonan välillä, ja hänestä alkoi tuntua turvallisemmalta.
Page 69
"Te veditte minut puuhun todellakin juuri parahiksi", sanoi professori vihdoin.
Page 73
"Luulenpa, että hän nyt on menossa eläintieteelliseen puutarhaansa ilmoittamaan, että eilisiltana yksi heidän leijonistaan oli päässyt irti.
Page 75
" Näin sanoen Tarrant kohotti kuokkansa ja vimmatusti iskien hautasi sen kärjen Snipesin aivoihin.
Page 77
.
Page 78
Mutta täten he samalla toimittivat itselleen kohtalokkaan lopun, sillä laivaan ei jäänyt ainoatakaan, joka olisi kyennyt sitä ohjaamaan merellä.
Page 85
Hänen oli siis hankittava toisia niiden sijaan.
Page 95
minä rakastan teitä", kuiskasi Jane Porter.
Page 97
He olivat juuri sivuuttaneet sen paikan, missä D'Arnot oli siepattu kiinni, kun viidakosta viskattu keihäs lävisti yhden miehistä, minkä jälkeen he saivat niskaansa kokonaisen nuolisateen.