The Return of Tarzan

By Edgar Rice Burroughs

Page 41

fingers at his throat, and Paulvitch, who attempted to
dodge them and reach the door, was lifted completely off the floor, and
hurled senseless into a corner. When Rokoff commenced to blacken about
the face Tarzan released his hold and shoved the fellow back into his
chair. After a moment of coughing Rokoff sat sullenly glaring at the
man standing opposite him. Presently Paulvitch came to himself, and
limped painfully back to his chair at Tarzan's command.

"Now write," said the ape-man. "If it is necessary to handle you again
I shall not be so lenient."

Rokoff picked up a pen and commenced to write.

"See that you omit no detail, and that you mention every name,"
cautioned Tarzan.

Presently there was a knock at the door. "Enter," said Tarzan.

A dapper young man came in. "I am from the MATIN," he announced. "I
understand that Monsieur Rokoff has a story for me."

"Then you are mistaken, monsieur," replied Tarzan. "You have no story
for publication, have you, my dear Nikolas."

Rokoff looked up from his writing with an ugly scowl upon his face.

"No," he growled, "I have no story for publication--now."

"Nor ever, my dear Nikolas," and the reporter did not see the nasty
light in the ape-man's eye; but Nikolas Rokoff did.

"Nor ever," he repeated hastily.

"It is too bad that monsieur has been troubled," said Tarzan, turning
to the newspaper man. "I bid monsieur good evening," and he bowed the
dapper young man out of the room, and closed the door in his face.

An hour later Tarzan, with a rather bulky manuscript in his coat
pocket, turned at the door leading from Rokoff's room.

"Were I you I should leave France," he said, "for sooner or later I
shall find an excuse to kill you that will not in any way compromise
your sister."




Chapter 6

A Duel


D'Arnot was asleep when Tarzan entered their apartments after leaving
Rokoff's. Tarzan did not disturb him, but the following morning he
narrated the happenings of the previous evening, omitting not a single
detail.

"What a fool I have been," he concluded. "De Coude and his wife were
both my friends. How have I returned their friendship? Barely did I
escape murdering the count. I have cast a stigma on the name of a good
woman. It is very probable that I have broken up a happy home."

"Do you love Olga de Coude?" asked D'Arnot.

"Were I not positive that she does not love me I could not answer your
question, Paul; but

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzan, apinain kuningas Seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä

Page 9
Emme saa jäädä ajattelemaan, sillä se voisi tehdä meidät hulluiksi.
Page 20
Sen tarkoituksena oli lamauttaa uhrit siksi lyhyeksi hetkeksi, joka oli tarpeen, ennenkuin hänen mahtavat kyntensä ehtisivät upota pehmeään lihaan, ja näin he estyisivät pääsemästä pakoon.
Page 34
Nopea oli Sabor naarasleijona, ja nopeita olivat Numa ja Shita, mutta Tarzan oli kuin salama.
Page 35
Monta näiden vuosien päivistä hän vietti isänsä majassa, jossa vielä olivat koskemattomina hänen vanhempiensa ja Kaalan pienokaisen luut.
Page 53
Näin hän oppi ajamaan partansa -- kömpelösti ja tuskallisesti, mutta kuitenkin tehokkaasti.
Page 56
Puhuteltu vanha mies tuli hitaasti merimiesten luo ja hänen perässään muut seurueen jäsenet.
Page 58
"Ihmettelen, kenelle se keihäs oli aiottu.
Page 59
Porterin käsivarteen ja laahasi tätä heikosti vastustelevaa vanhaa herraa mukanaan Kapkaupunkia kohti, joka sijaitsee kaksituhatta neljäsataa kilometriä etelämpänä.
Page 60
Tarzan oli lähtemäisillään itse heitä hakemaan, mutta samassa hän huomasi notkean, keltaisen olennon, joka varovasti hiipi viidakon halki Claytonia kohti.
Page 71
Suuri oli haaksirikkoisten ilo, kun heidän pieni joukkonsa taas oli koolla.
Page 80
Hän on tavattoman herttainen ja näyttää melkein siltä kuin olisi korviaan myöten rakastunut minun vähäpätöisyyteeni.
Page 82
Professori Porter astuskeli pitkin rantaa etelää kohti, ja hänen kintereillään oli herra Philander, joka pyyteli häntä kääntymään takaisin, ennenkuin he molemmat taas joutuisivat jonkun villieläimen takaa-ajettaviksi.
Page 87
Hän otti tytön syliinsä ja peitti vapisevat huulet suuteloilla.
Page 93
Tämä antoi Jane Porterille lisää ajattelemisen aihetta, ja hän koetti arvailla, kuinka näin ihana koristus oli joutunut Afrikan viidakossa elävän villi-ihmisen haltuun.
Page 99
D Arnot näki komeavartaloisen nuoren jättiläisen pujahtavan pimennosta tulen valoon ja nopeasti astuvan sitä paikkaa kohti, missä hän seisoi.
Page 111
"Minunkin tekisi mieleni nähdä hänet.
Page 117
Tarzan kyseli paljon ja oppi nopeasti D'Arnot opetti hänelle monia sivistyksen temppuja -- jopa veitsen ja haarukan käyttöäkin, mutta toisinaan Tarzan kyllästyi niihin ja heitti ne käsistään, tarttuen ruokaansa vahvoin ruskettunein käsin ja repien sitä hampaillaan kuin villipeto.
Page 126
"Kuulkaahan, herra professori", lausui Robert Canler pontevasti, ikäänkuin tahtoisi painostaa joka sanaa, "nyt olen tullut puhumaan kanssanne Janesta.
Page 127
Te ette vähääkään uskonut, että yritys onnistuisi.
Page 137
"Äitini oli apina eikä hän tietenkään voinut minulle paljoa kertoa Kuka oli isäni, sitä en ole koskaan saanut tietää.