The Return of Tarzan

By Edgar Rice Burroughs

Page 0

The Return Of Tarzan


By

Edgar Rice Burroughs




CONTENTS


CHAPTER

I The Affair on the Liner
II Forging Bonds of Hate and ----?
III What Happened in the Rue Maule
IV The Countess Explains
V The Plot That Failed
VI A Duel
VII The Dancing Girl of Sidi Aissa
VIII The Fight in the Desert
IX Numa "El Adrea"
X Through the Valley of the Shadow
XI John Caldwell, London
XII Ships That Pass
XIII The Wreck of the "Lady Alice"
XIV Back to the Primitive
XV From Ape to Savage
XVI The Ivory Raiders
XVII The White Chief of the Waziri
XVIII The Lottery of Death
XIX The City of Gold
XX La
XXI The Castaways
XXII The Treasure Vaults of Opar
XXIII The Fifty Frightful Men
XXIV How Tarzan Came Again to Opar
XXV Through the Forest Primeval
XXVI The Passing of the Ape-Man




Chapter I

The Affair on the Liner


"Magnifique!" ejaculated the Countess de Coude, beneath her breath.

"Eh?" questioned the count, turning toward his young wife. "What is it
that is magnificent?" and the count bent his eyes in various directions
in quest of the object of her admiration.

"Oh, nothing at all, my dear," replied the countess, a slight flush
momentarily coloring her already pink cheek. "I was but recalling with
admiration those stupendous skyscrapers, as they call them, of New
York," and the fair countess settled herself more comfortably in her
steamer chair, and resumed the magazine which "nothing at all" had
caused her to let fall upon her lap.

Her husband again buried himself in his book, but not without a mild
wonderment that three days out from New York his countess should
suddenly have realized an admiration for the very buildings she had but
recently characterized as horrid.

Presently the count put down his book. "It is very tiresome, Olga," he
said. "I think that I shall hunt up some others who may be equally
bored, and see if we cannot find enough for a game of cards."

"You are

Next Page

Text Comparison with Tarzan, apinain kuningas Seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä

Page 2
Clayton ja kapteeni vaihtoivat sanoja keskenään, ja edellinen antoi selvästi ymmärtää, että häntä ei miellyttänyt miehistöä kohtaan osoitettu raakuus ja ettei hän sietäisi mitään sellaista sinä aikana, jolloin hän ja lady Greystoke olivat matkustajina laivalla.
Page 11
Heti kun he olivat nauttineet laihan suuruksensa, johon kuului suolaista sianlihaa, kahvia ja laivakorppuja, alkoi Clayton kyhätä heille majaa, sillä hän ymmärsi, että he eivät voineet toivoa mitään turvaa ja mielenrauhaa öisin, ennenkuin neljä vahvaa seinää suojelisi heitä aarniometsän eläimiltä.
Page 14
Mutta hän rakasti työtä, sillä hän ahersi vaimonsa ja sen hennon olennon vuoksi, joka oli tullut heitä ilahduttamaan, vaikka se samalla sadoin kerroin lisäsi hänen vastuunalaisuuttaan ja aseman kauheutta.
Page 19
Sitäpaitsi se tuntui niin epämukavalta, että hän teki nopean päätöksen ennemmin kärsiä häpeää kuin sitä vaivaa.
Page 26
Hän ei ollut mielissään siitä, että entinen kirkas ja välkkyvä pinta oli näin muuttunut, mutta se oli yhä vielä peloittava ase, jota hän aikoi käyttää, milloin tarve vaatisi.
Page 27
Siitä hän ei suoriutunut päivässä tai viikossa, yhdessä kuukaudessa tai yhdessä vuodessa, mutta hitaasti hän kuitenkin oppi yhä lisää, päästyään ensin perille siitä, mitä mahdollisuuksia näihin hyönteisiin kätkeytyi, ja niinpä hän viidentoista vanhana tunsi kaikki eri kirjainyhdistelmät, jotka selittivät kuvia pienessä aapisessa ja parissa kuvakirjassa.
Page 32
Lähemmäksi, yhä lähemmäksi se tuli ja kävi äänekkäämmäksi.
Page 51
Se oli nykyaikaisen painin "puolinelsoni", ja oppimaton apinaihminen oli sattumalta sen keksinyt; mutta terve järki osoitti hänelle samalla keksinnön arvon.
Page 53
Huoletonna hän tällä kertaa matkasi pitkin mutkittelevaa viidakkotietä, sensijaan, että olisi tapansa mukaan kulkenut puusta puuhun, ja silloin hän äkkiä kohtasi kasvoista kasvoihin mustan soturin.
Page 63
Sieltä hän oli kuullut miltei lakkaamatonta petoeläinten karjumista, haukuntaa ja ulvontaa, kun ne etsivät saalistaan.
Page 72
"Setäni ei hukkunut, vaan kuoli tässä majassa, ja tuossa lattialla on kaikki, mitä hänestä on jäljellä.
Page 81
-- Uskollinen ystäväsi _Jane Porter_.
Page 92
Sitten Jane Porter koetti puhua hänelle ranskaa ja vihdoin saksaa, mutta jälkimmäistä kieltä yrittäessään hänen täytyi itsekin nauraa mongerrukselleen.
Page 111
Puhellessaan he olivat kävelleet rannalta majalle päin ja yhtyivät nyt pieneen ryhmään, joka istui leirituoleilla korkean puun varjossa.
Page 114
Kauhusta.
Page 115
"Se ei tee mitään", sanoi hän ranskaksi, ja kun hänen sanavarastonsa loppui siihen, kirjoitti hän: "Olisittepa nähnyt, kuinka Bolgani tai Kertshak tai Terkoz piteli minua, ennenkuin tapoin ne, silloin vain nauraisitte tällaiselle pikku naarmulle.
Page 126
"Mutta minä en ymmärrä", jatkoi Canler, "mitä Jane oikein tarkoittaa.
Page 127
" "Kävikö Tabey täällä?" kysyi professori Porter.
Page 128
Teistä tulee paljon onnellisempi ilman minua, kun saatte pitää kunnioitukseni ja ystävyyteni, kuin minun kanssani, ellei ole rakkautta.
Page 134
odottamaan eikä kuullut senjälkeen seuraavaa keskustelua.