The Outlaw of Torn

By Edgar Rice Burroughs

Page 113

homage to the memory of the daughter of De Tany, and all
but the grieving mother wondered at the strangeness of the act.

As the horde of Torn approached their Derby stronghold, their young
leader turned the command over to Red Shandy and dismounted at the door
of Father Claude's cottage.

"I am tired, Father," said the outlaw as he threw himself upon his
accustomed bench. "Naught but sorrow and death follow in my footsteps. I
and all my acts be accurst, and upon those I love, the blight falleth."

"Alter thy ways, my son; follow my advice ere it be too late. Seek out
a new and better life in another country and carve thy future into the
semblance of glory and honor."

"Would that I might, my friend," answered Norman of Torn. "But hast
thou thought on the consequences which surely would follow should I thus
remove both heart and head from the thing that I have built?

"What suppose thou would result were Norman of Torn to turn his great
band of cut-throats, leaderless, upon England? Hast thought on't,
Father?

"Wouldst thou draw a single breath in security if thou knew Edwild the
Serf were ranging unchecked through Derby? Edwild, whose father was torn
limb from limb upon the rack because he would not confess to killing a
buck in the new forest, a buck which fell before the arrow of another
man; Edwild, whose mother was burned for witchcraft by Holy Church.

"And Horsan the Dane, Father. How thinkest thou the safety of the roads
would be for either rich or poor an I turned Horsan the Dane loose upon
ye?

"And Pensilo, the Spanish Don! A great captain, but a man absolutely
without bowels of compassion. When first he joined us and saw our mark
upon the foreheads of our dead, wishing to out-Herod Herod, he marked
the living which fell into his hands with a red hot iron, branding
a great P upon each cheek and burning out the right eye completely.
Wouldst like to feel, Father, that Don Piedro Castro y Pensilo ranged
free through forest and hill of England?

"And Red Shandy, and the two Florys, and Peter the Hermit, and One Eye
Kanty, and Gropello, and Campanee, and Cobarth, and Mandecote, and the
thousand others, each with a special hatred for some particular class or
individual, and all filled with the lust of blood and rapine and loot.

"No, Father, I may not go yet, for the England I have been taught to
hate, I have learned to love, and I have it not in my heart to

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzan, apinain kuningas Seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä

Page 2
Päästäen suustaan hirveän sadatustulvan ja lennähtäen kasvoiltaan tulipunaiseksi raivosta kapteeni tempausi pystyyn ja löi hirveällä iskulla merimiehen pitkäkseen kannelle.
Page 3
"Ettekö ole nähnyt, mitä täällä hommataan? Ettekö ole kuullut, että vietävän kapteeni ja kirotut perämiehet iskevät kuoliaiksi puolet miehistä? Kaksi kalloa lyötiin puhki eilen ja kolme tänään.
Page 7
Musta Mikko oli omiaan johtamaan tätä kirjavaa murhaajajoukkoa ja osasi pitää heitä hyvässä kurissa.
Page 11
Tässä kohtasi Claytonia suurin vaikeus, sillä hän ei tiennyt mistä saisi saranat.
Page 20
Koko ruumis oli nyt painunut maahan, paitsi kiiltävää takapuolta, joka yleni kaarena, jännittyen hyppyyn.
Page 21
Hänen villi emonsa oli opettanut häntä karttamaan järven syvää vettä, ja olihan hän itsekin nähnyt pikku Geetan vajoovan sinne vain muutamia viikkoja sitten, tulematta enää milloinkaan takaisin.
Page 41
Tarzan katseli yhä enemmän ihmetellen näitä outoja olentoja.
Page 44
Neljä tuntia hän makaili odottaen tilaisuutta laskeutua huomaamatta maahan ja anastaa haluamansa nuolet, mutta nytpä ei tapahtunutkaan mitään, mikä olisi houkuttanut kyläläiset asumuksistaan.
Page 46
Hän tervehti tilaisuutta, jota hän todella oli kuluneina päivinä etsinyt, ja nyt hänellä olikin muita aseita kuin ruohoista tehty köysi.
Page 50
Kun Terkoz näki Tarzanin lähestyvän ilman nuolia, jatkoi hän yhä lyömistään, tahtoen siten.
Page 51
Terkozilla oli kymmenkunta haavaa päässä ja rinnassa ja Tarzan oli runneltu ja vuoti verta -- hänen päänahkansa oli puoliksi reväisty irti päästä, niin että suuri liuska riippui hänen toisen silmänsä yllä ja esti häntä näkemästä.
Page 56
Tuiki merkillistä -- tuiki merkillistä!" Taas hän katsahti paperiin, luki sen ja olisi epäilemättä jälleen kääntynyt ja märehtinyt sitä itsekseen, ellei merimies olisi karkeasti tarttunut hänen kaulukseensa ja huutanut hänen korvaansa: "Lue se ääneen, vanha pöhkö!" "Ah, niin, ah niin!" vastasi professori hiljaisena, korjasi taas silmälasejaan ja luki: "TÄMÄ TALO KUULUU TARZANILLE, PETOJEN JA MONIEN MUSTIEN MIESTEN SURMAAJALLE.
Page 62
Clayton oli ymmällä ja viivytteli seuraamasta häntä, sillä hän luuli sitä tietä joutuvansa vain yhä syvemmälle aarniometsään; mutta nähdessään ettei hän halunnut tulla, apinamies kääntyi takaisin, tarttui hänen takkiinsa ja veti häntä mukaansa, kunnes oli varma siitä, että Clayton käsitti hänen tarkoituksensa.
Page 70
Mikä ilo! Se ei ollut loukkaantunut.
Page 78
Aallot paiskasivat aluksen rantaa vasten kappaleiksi, mutta sitä ennen olivat elossaolijat, joita silloin enää oli vain kymmenen sielua, saaneet suurista aarrearkuista yhden pelastetuksi.
Page 92
Ja kun hän sitten ajatteli edelleen, alkoi hänelle vähitellen selvitä, että hän ehkä oli tänään oppinut vielä jotakin, mitä ei oikein ollut aikaisemmin käsittänyt -- oppinut rakastamaan.
Page 97
Kun vihdoin kaikki oli kunnossa, niin että voitiin kestää petojen ja villi-ihmisten hyökkäyksiä, sijoitti luutnantti Charpentier vartijoita pikku leirin ympärille, ja väsyneet ja nälkäiset miehet heittäytyivät maahan nukkumaan.
Page 99
Tanssijat pysähtyivät kuin kivettyneinä.
Page 103
Kahdeksassa niistä makasivat vaikeammin haavoittuneet, kahdessa kannettiin kuollutta.
Page 108
Iltapäivällä he saapuivat aukealle alalle, ja kun Tarzan viimeisen puun oksilta laskeutui maahan, sykki hänen sydämensä rajusti ajatuksesta, että hän kohta saisi taas nähdä Jane Porterin.