The Mad King

By Edgar Rice Burroughs

Page 95

"We shall give you
forty-eight hours to leave Lutha. Should you ever return your life
shall be the forfeit."

The American kept back the hot words that were ready upon the end of
his tongue. For her sake he must bow to fate. With a slight
inclination of his head toward Leopold he wheeled and resumed his
way toward his quarters.

Half an hour later as he was about to descend to the courtyard where
a trooper of the Royal Horse held his waiting mount, Butzow burst
suddenly into his room.

"For God's sake," cried the lieutenant, "get out of this. The king
has changed his mind, and there is an officer of the guard on his
way here now with a file of soldiers to place you under arrest.
Leopold swears that he will hang you for treason. Princess Emma has
spurned him, and he is wild with rage."

The dismal November twilight had given place to bleak night as two
men cantered from the palace courtyard and turned their horses'
heads northward toward Lutha's nearest boundary. All night they
rode, stopping at daylight before a distant farm to feed and water
their mounts and snatch a mouthful for themselves. Then onward once
again they pressed in their mad flight.

Now that day had come they caught occasional glimpses of a body of
horsemen far behind them, but the border was near, and their start
such that there was no danger of their being overtaken.

"For the thousandth time, Butzow," said one of the men, "will you
turn back before it is too late?"

But the other only shook his head obstinately, and so they came to
the great granite monument which marks the boundary between Lutha
and her powerful neighbor upon the north.

Barney held out his hand. "Good-bye, old man," he said. "If I've
learned the ingratitude of kings here in Lutha, I have found
something that more than compensates me--the friendship of a brave
man. Now hurry back and tell them that I escaped across the border
just as I was about to fall into your hands and they will think that
you have been pursuing me instead of aiding in my escape across the
border."

But again Butzow shook his head.

"I have fought shoulder to shoulder with you, my friend," he said.
"I have called you king, and after that I could never serve the
coward who sits now upon the throne of Lutha. I have made up my mind
during this long ride from Lustadt, and I have come to the decision
that I should prefer to raise corn in Nebraska with

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzanin paluu Seikkailukirja Afrikan aarniometsistä

Page 4
Oi, Raoul, veri on vettä sakeampaa!" "Olisin tänään halunnut paljastaa hänen oikean värinsä", mörähti de Coude synkästi.
Page 9
.
Page 24
Hän oli noussut ja astui Tarzanin luo, joka seisoi katsellen hänen kasvoihinsa.
Page 30
De Coude oli tyyneyden perikuva, -- olihan hän Ranskan paras ampuja.
Page 37
Taemmassa suojassa olevat miehet jyskyttivät ovea.
Page 43
Pelkään jokseenkin epäritarillisella riemulla kuvailleeni haluanne ja päätöstänne lopuksi palata syntymäviidakkoonne.
Page 46
Sen vuoksi heräsi hänessä epäluuloa ja hän päätti pitää tarkoin simalla tätä pientä joukkoa, joka seuraili sotilaskolonnaa noin kolmanneskilometrin päässä.
Page 54
Kun mahtava.
Page 57
Luutnantti Gernois oli murheen vallassa -- hän otti koko syyn päälleen.
Page 72
Valtava vavahtelu tärisytti heikkoa alusta, se oli kovin kallistunut oikealle; koneet pysähtyivät.
Page 79
Se mies ansaitsi kuoleman, jos kukaan.
Page 85
"Ryntäämme heidän kimppuunsa", ja hän valmistausi lähettämään sanan linjalle, että miesten oli pysähdyttävä aukeaman syrjään, kunnes näkivät hänen hyökkäävän kylää kohden, jolloin heidän oli seurattava.
Page 90
Kun hän oli lopettanut, otti hän miehelle kuuluvan pyssyn ja astui kauaksi oksalle, jonka päästä voi paremmin eroittaa hökkelit.
Page 94
Keihäät heiluivat hurjasti, ja tanssijat kumartuivat kilvillään iskemään kylätanhuan kovaksi poljettua tannerta.
Page 99
" Sitten hän alkoi valmistella kuoleman arvontaa, Jane Porterin istuessa silmät avoinna ja kauhuissaan ajatellen tapausta, jonka todistajaksi joutuisi.
Page 115
Vihdoin se oli keksinyt luonnon heikoimman ja turvattomimman olennon.
Page 123
Sitten ne piirittivät hänet äkkihyökkäyksellä.
Page 136
Se tapahtui senjälkeen, kun meidät oli ihmeellisesti pelastettu hyökkäävän leijonan kynsistä.
Page 137
"Ei kymmenettä osaakaan niin kaunis kuin sinä, rakkaani", sanoi hän.
Page 142
Tarzanin vihamiehet ryöstävät pois hänen vaimonsa ja poikansa.