The Chessmen of Mars

By Edgar Rice Burroughs

Page 117

kaldane," replied
the officer.

"But Turan! Tell me, padwar, have you heard aught of him?" Tara's tone
was insistent and she leaned a little forward toward the officer, her
lips slightly parted in expectancy.

Into the eyes of the slave girl, Lan-O, who was watching her, there
crept a soft light of understanding; but the officer ignored Tara's
question--what was the fate of another slave to him? "Men do not
disappear into thin air," he growled, "and if E-Med be not found soon
O-Tar himself may take a hand in this. I warn you, woman, if you be one
of those horrid Corphals that by commanding the spirits of the wicked
dead gains evil mastery over the living, as many now believe the thing
called Ghek to be, that lest you return E-Med, O-Tar will have no mercy
on you."

"What foolishness is this?" cried the girl. "I am a princess of Helium,
as I have told you all a score of times. Even if the fabled Corphals
existed, as none but the most ignorant now believes, the lore of the
ancients tells us that they entered only into the bodies of wicked
criminals of the lowest class. Man of Manator, thou art a fool, and thy
jeddak and all his people," and she turned her royal back upon the
padwar, and gazed through the window across the Field of Jetan and the
roofs of Manator through the low hills and the rolling country and
freedom.

"And you know so much of Corphals, then," he cried, "you know that
while no common man dare harm them they may be slain by the hand of a
jeddak with impunity!"

The girl did not reply, nor would she speak again, for all his threats
and rage, for she knew now that none in all Manator dared harm her save
O-Tar, the jeddak, and after a while the padwar left, taking his men
with him. And after they had gone Tara stood for long looking out upon
the city of Manator, and wondering what more of cruel wrongs Fate held
in store for her. She was standing thus in silent meditation when there
rose to her the strains of martial music from the city below--the deep,
mellow tones of the long war trumpets of mounted troops, the clear,
ringing notes of foot-soldiers' music. The girl raised her head and
looked about, listening, and Lan-O, standing at an opposite window,
looking toward the west, motioned Tara to join her. Now they could see
across roofs and avenues to The Gate of Enemies, through which troops
were marching into the city.

"The Great Jed

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzan, apinain kuningas Seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä

Page 4
"Sisään!" murahti kapteeni äreällä äänellä.
Page 6
Hänen silmiään kohtaava näky vahvisti hänen pahimmatkin aavistuksensa.
Page 18
apinan jälkeen.
Page 21
Sen sijaan hän päästi heimolle ominaisen kimeän varoitushuudon, joka ilmaisi, että oli sattunut onnettomuus, ja jonka samalla tuli suojella mahdollisia auttajia joutumasta suoraan Saborin kynsiin.
Page 29
Monet matkailijat ovat nähneet jättiläisapinain rumpuja ja eräät kuulleet niiden jyminää, mutta Tarzan, loordi Greystoke, on epäilemättä ainoa inhimillinen olento, joka on itse ottanut osaa näihin mielettömiin, villeihin ja riehuviin temppuihin.
Page 37
Siinä oli kuitenkin tarpeeksi.
Page 38
Yhdellä loikkauksella musta hyppäsi ryntäävän pedon yli, kääntyi uskomattoman nopeasti ja lennätti toisen nuolen Hortan selkään.
Page 47
Kauheasti kiljahtaen Kertshak hyökkäsi kokoontuneitten joukkoon.
Page 49
Tästä johtui, että hän viipyi yhä kauemman aikaa isänsä viimeisen kodin lähistöllä ja yhä vähemmän heimonsa luona.
Page 64
Luoti oli vain tehnyt kipeän haavan toiseen olkaan.
Page 101
Hän ei puhu eikä ymmärrä mitään Euroopan kieltä -- ja hänen koristuksensa ja aseensa ovat samat kuin länsirannikon villeillä.
Page 104
Ja luulenpa sen hyvin ansainneeni", lisäsi hän miettivästi.
Page 105
-- Mutta se ei voi olla totta -- oh, minä tiedän, että se ei ole totta! Muuan kirjeen lauseista peloitti häntä: "_Teitä_ olisin kaikkein vähimmin tahtonut loukata.
Page 108
Niin he lähtivät, ja nyt sai D'Arnot, kuten ennen häntä Clayton ja Jane Porter, ihmetellä apinamiehen merkillistä voimaa ja nopeutta.
Page 116
Lähes tunnin ajan Tarzan istui paikallaan ja tuijotti lattiaan.
Page 121
D'Arnot hymyili.
Page 123
Kokonaisen tunnin olivat miehet istuneet melkein ääneti hotellin kuistilla.
Page 124
Mutta jos jäljet on otettu kummankin käden kaikista sormista, niin silloin vain molempien käsien täydellinen ruhjominen voisi tehdä mahdottomaksi saada ihmisestä selkoa.
Page 129
Idässä saattoi metsän yllä nähdä savupilven, sillä jo viikkokauden oli metsäpalo raivonnut jokseenkin lähellä, mutta kun tuuli yhä pysytteli lännessä, ei heitä uhannut mikään vaara.
Page 136
Sinä tiedät, että minä rakastan sinua, mutta minä en tunne niitä yhteiskunnan siveysohjeita, jotka sinua hallitsevat.