The Beasts of Tarzan

By Edgar Rice Burroughs

Page 65

he discovered to his chagrin that he could not make one of
them, not even the comparatively intelligent Akut, understand that he
wished to be freed from the bonds that held him to the stake.

In time, of course, the idea would filter through their thick skulls,
but in the meanwhile many things might happen--the blacks might return
in force to regain their village; the whites might readily pick them
all off with their rifles from the surrounding trees; he might even
starve to death before the dull-witted apes realized that he wished
them to gnaw through his bonds.

As for Sheeta--the great cat understood even less than the apes; but
yet Tarzan could not but marvel at the remarkable characteristics this
beast had evidenced. That it felt real affection for him there seemed
little doubt, for now that the blacks were disposed of it walked slowly
back and forth about the stake, rubbing its sides against the ape-man's
legs and purring like a contented tabby. That it had gone of its own
volition to bring the balance of the pack to his rescue, Tarzan could
not doubt. His Sheeta was indeed a jewel among beasts.

Mugambi's absence worried the ape-man not a little. He attempted to
learn from Akut what had become of the black, fearing that the beasts,
freed from the restraint of Tarzan's presence, might have fallen upon
the man and devoured him; but to all his questions the great ape but
pointed back in the direction from which they had come out of the
jungle.

The night passed with Tarzan still fast bound to the stake, and shortly
after dawn his fears were realized in the discovery of naked black
figures moving stealthily just within the edge of the jungle about the
village. The blacks were returning.

With daylight their courage would be equal to the demands of a charge
upon the handful of beasts that had routed them from their rightful
abodes. The result of the encounter seemed foregone if the savages
could curb their superstitious terror, for against their overwhelming
numbers, their long spears and poisoned arrows, the panther and the
apes could not be expected to survive a really determined attack.

That the blacks were preparing for a charge became apparent a few
moments later, when they commenced to show themselves in force upon the
edge of the clearing, dancing and jumping about as they waved their
spears and shouted taunts and fierce warcries toward the village.

These manoeuvres Tarzan knew would continue until the blacks had worked
themselves into a state of hysterical

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzan, apinain kuningas Seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä

Page 0
Tiedon valo.
Page 10
Niiden avulla lady Alice saattoi nousta uuteen kotiinsa.
Page 16
Hän oli nähnyt monen heimolaisensa kuolevan, kun oli pamahtanut jokin pieni musta keppi, jota tuossa merkillisessä pesässä asuva valkoinen apina oli käsitellyt, ja hänen eläimellisissä aivoissaan oli kypsynyt päätös anastaa tuhoatuottava vehje ja tutkia, mitä salaperäisessä pesässä oli.
Page 18
Jos he olisivat tienneet, että lapsonen oli sitä ennen elänyt jo kolmetoista kuukautta, niin he olisivat pitäneet hänen kehitystään ehdottomasti toivottomana, sillä heidän heimonsa pikku apinat olivat yhtä pitkälle varttuneita kaksi- tai kolmekuukautisina kuin tämä pieni muukalainen kahdenkymmenenviiden kuukauden vanhana.
Page 23
n.
Page 24
Kirjan keskivaiheilta hän löysi vanhan vihollisensa Saborin, naarasleijonan, ja edempänä kiemurteli Histah, käärme.
Page 31
Varokaa hätyyttämästä Tarzania ja hänen emoansa Kaalaa! Teidän joukossanne ei ole ketään niin mahtavaa kuin Tarzan.
Page 70
" Raskas huoli sydämessä professori Porter ojensi oikean käsivartensa.
Page 71
Hän näyttää olevan täältä syntyisin.
Page 78
Kuten tiedät, meidän luultiin lähtevän tieteelliselle tutkimusmatkalle Kongoon.
Page 80
Kertoakseni pitkän jutun lyhyesti mainitsen siis vain, että todella löysimme saaren ja aarteen.
Page 96
Luutnantti D'Arnot kulki etunenässä jokseenkin reippain askelin, sillä polku oli verrattain leveä ja mukava.
Page 102
Hetken aikaa jaksoivat alkuasukkaat pitää puoliaan, mutta ranskalaisten revolverit, kiväärit ja miekat surmasivat heidän keihäsmiehensä, ja mustat jousimiehet kaatuivat.
Page 108
Hänen teki mieli lähteä tiehensä kauas viidakkoon ja taas liittyä heimoonsa.
Page 119
"No, Apinain Tarzan, mitä arvelette?" kysyi D'Arnot.
Page 120
"Jumala on suonut teille herrasmiehen sielun", oli D'Arnotin tapana sanoa, "mutta hän tahtoo, että se näkyisi myös pinnalla".
Page 121
Hirmuinen tuska ja säikähdys sai miehen heti selviämään, ja kun Tarzan taas istuutui tyynesti, kääntyi neekeri ja ryntäsi ulvoen alas portaita karkuun mustien kaupunginosaan päin.
Page 126
"Mutta minä en ymmärrä", jatkoi Canler, "mitä Jane oikein tarkoittaa.
Page 128
.
Page 130
Nyt ei enää mikään voisi häntä auttaa.