The Beasts of Tarzan

By Edgar Rice Burroughs

Page 145

who fell into their clutches.

Sheeta, in the meanwhile, had felt his great fangs sink into but a
single jugular. For a moment he mauled the corpse, and then he spied
Kai Shang darting down the companionway toward his cabin.

With a shrill scream Sheeta was after him--a scream which awoke an
almost equally uncanny cry in the throat of the terror-stricken
Chinaman.

But Kai Shang reached his cabin a fraction of a second ahead of the
panther, and leaping within slammed the door--just too late. Sheeta's
great body hurtled against it before the catch engaged, and a moment
later Kai Shang was gibbering and shrieking in the back of an upper
berth.

Lightly Sheeta sprang after his victim, and presently the wicked days
of Kai Shang of Fachan were ended, and Sheeta was gorging himself upon
tough and stringy flesh.

A moment scarcely had elapsed after Schneider leaped upon Jane Clayton
and wrenched the revolver from her hand, when the door of the cabin
opened and a tall and half-naked white man stood framed within the
portal.

Silently he leaped across the cabin. Schneider felt sinewy fingers at
his throat. He turned his head to see who had attacked him, and his
eyes went wide when he saw the face of the ape-man close above his own.

Grimly the fingers tightened upon the mate's throat. He tried to
scream, to plead, but no sound came forth. His eyes protruded as he
struggled for freedom, for breath, for life.

Jane Clayton seized her husband's hands and tried to drag them from the
throat of the dying man; but Tarzan only shook his head.

"Not again," he said quietly. "Before have I permitted scoundrels to
live, only to suffer and to have you suffer for my mercy. This time we
shall make sure of one scoundrel--sure that he will never again harm us
or another," and with a sudden wrench he twisted the neck of the
perfidious mate until there was a sharp crack, and the man's body lay
limp and motionless in the ape-man's grasp. With a gesture of disgust
Tarzan tossed the corpse aside. Then he returned to the deck, followed
by Jane and the Mosula woman.

The battle there was over. Schmidt and Momulla and two others alone
remained alive of all the company of the Cowrie, for they had found
sanctuary in the forecastle. The others had died, horribly, and as
they deserved, beneath the fangs and talons of the beasts of Tarzan,
and in the morning the sun rose on a grisly sight

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzanin paluu Seikkailukirja Afrikan aarniometsistä

Page 4
Älä edes uhkaa häntä, Raoul.
Page 11
Enhän olisi voinut sitä tehdä, Paul? "Eikä kysymys syntyperästä minulle paljoa merkitsekään", jatkoi hän vastausta odottamatta.
Page 21
" "Kunpa vain tohtisin!" huudahti kreivitär.
Page 47
"Jos kapteeni tahtoisi luopua ilosta saada herra Tarzan tällä kertaa mukaansa, pitäisin minä tosiaan suurena kunniana, että monsieur tänään ratsastaisi minun kanssani", sanoi hän äänellä, josta ei puuttunut sydämellisyyttä.
Page 62
Useita päiviä myöhemmin kun he olivat päässeet Baltimoreen, Clayton mainitsi pian tapahtuvasta vihkimisestä Janelle.
Page 64
Vilkaistessaan herra Thuranin silmiin Tarzan kummastui niiden ilmeen omituisesta tutunomaisuudesta.
Page 65
Joka ilta hän oli niin menetellyt siitä asti kun laivaan tuli.
Page 68
Sittenkun herra Thuran oli mielikuvituksessaan tuhlannut muutamia miljoonia dollareita, havaitsi hän sen homman niin peräti mieleisekseen, että tahtoi jatkaa matkaa Kap-kaupunkiin asti, äkkiä tullen siihen päätökseen, että hänellä oli siellä tärkeitä tehtäviä, joiden hoitamiseen saattoi kulua jonkun aikaa.
Page 78
Nopeasti kuin välähtävä ajatus hänen asetta pitelevä käsivartensa vetäytyi taaksepäin ja työntyi sitten eteenpäin kiiltävän eebenpuun värisen ihon alla liikkuvien jänteiden koko voimalla.
Page 82
Monta päivää samoilimme puron kiemurtelevan uoman äyräitä; mutta se oli nyt muuttunut joeksi, ja niin saavuimme isolle virralle, johon se laski ja joka juoksi laajan laakson keskellä.
Page 85
Ne meistä, jotka ehtivät paeta, juoksivat hajalleen pitkin viidakkoa, mutta useammat saivat surmansa.
Page 93
Laskekaa norsunluu maahan ja karatkaa isäntienne kimppuun, -- me autamme teitä.
Page 94
Tarzan tarvitsi kaiken arvovaltansa, taitonsa ja kaunopuheisuutensa estääkseen wazirit hyökkäämästä kynsin hampain manyuemain kimppuun ja repimästä heitä palasiksi, mutta kun hän oli selittänyt heille, että oli sanallaan taannut voitetuille loukkaamattomuuden, jos toimittaisivat norsunluun takaisin paikkaan, mistä olivat sen varastaneet, ja sen lisäksi painanut kansansa mieleen, että he voitostaan saivat yksinomaan kiittää häntä, suostuivat he vihdoin hänen vaatimuksiinsa ja sallivat ihmissyöjäin levätä rauhassa kylänsä suojavarustuksen sisäpuolella.
Page 105
Vihdoin ne raastoivat hänet kumoon, ja verkalleen, kovin verkalleen ne nujersivat hänet pelkällä lukumääränsä painolla.
Page 106
Pihan yläpuolella olevasta aukosta pilkistävä aurinko oli katsahtanut häneen ja vaatinut hänet omakseen, ja papitar oli tullut sisemmästä temppelistä pelastamaan hänet maallikkojen saastuttavista käsistä -- viedäkseen hänet ihmisuhriksi heidän liekehtivälle jumalalleen.
Page 112
"Koetan, voinko hänet toinnuttaa", sanoi Clayton vihdoin.
Page 113
Englantilaisen ja hänen morsiamensa elämä oli kuin alituista pahaa painajaisunta, ja kuitenkin he elivät edelleen lopullisen pelastuksen toivossa.
Page 115
Ollenkaan aavistamatta takanaan väijyvää kuolemaa, astui Clayton aukealle kentälle Janea kohti.
Page 118
Oli ainoastaan muutaman minuutin työ avata kylliksi paljon seinää, jotta hänen ruumiinsa mahtui aukosta.
Page 128
"Enempää ette saa", ja hän kohotti maljan huulilleen ja joi.