Tarzanin paluu Seikkailukirja Afrikan aarniometsistä

By Edgar Rice Burroughs

Page 79

puukko kädessä koetti
päästä sitä lähelle. Toisen näin härnätessä toiselta puolen hiipi
toinen varovaisesti esiin vastakkaiselta puolelta. Numa oli
raivoissaan. Se korotti äänensä vimmatuksi karjunnaksi, mörinäksi ja
kamalaksi voihkinaksi, samalla kun se nousi takajaloilleen turhaan
yrittäen tavoittaa ensin toista ja sitten toista kiusaajistaan.

Vihdoin ketterä apinamies havaitsi sopivan tilaisuuden hyökätäkseen
pedon vasempaan kylkeen mahtavan olan taakse. Jättiläiskäsivarsi
kiertyi keltaisen ruskeaan kaulaan ja pitkä terä vaipui kerrassaan
suoraan ja varmasti leijonan hurjana sykkivään sydämeen. Sitten
Tarzan nousi, ja musta ja valkoinen katsoivat toisiaan silmiin
kaatamansa otuksen yli. Neekeri teki rauhaa ja ystävyyttä osoittavan
merkin, johon Tarzan samalla tavalla vastasi.




VIIDESTOISTA LUKU

Apinasta villi-ihmiseksi


Numan kanssa käydyn ottelun melu oli viekoitellut joukon villejä
läheisestä kylästä, ja hetkinen leijonan kuoleman jälkeen
ympäröitsivät notkeat, kiiltävän mustat, elehtivät ja puhua
parpattavat soturit nuo kaksi miestä tehden tuhansia kysymyksiä,
joihin kaikki yritetyt vastaukset hukkuivat.

Ja sitten saapuivat naiset ja lapset -- innokkaina, uteliaina
ja Tarzanin äkätessään entistä kyseliäämpinä. Apinamiehen uuden
ystävän onnistui vihdoin saada äänensä kuuluville, ja hänen
puhuttuansa kilpailivat kylän naiset ja lapset toistensa kanssa
kunnianosoituksissa omituiselle olennolle, joka oli pelastanut heidän
toverinsa ja yksin taistellut raivokasta Numaa vastaan.

Vihdoin he veivät hänet kyläänsä, missä toivat hänelle lahjaksi
lintuja, vuohia ja keitettyä ruokaa. Kun hän osoitti heidän
aseitansa, riensivät soturit tuomaan keihään, kilven, nuolia ja
jousen. Hänen taistelutoverinsa lahjoitti hänelle veitsen, jolla hän
oli Numan surmannut. Koko kylässä ei ollut mitään, jota hän ei olisi
voinut pyytää ja saada.

Kuinka paljoa helpompaa tämä olikaan, ajatteli Tarzan, kuin murhalla
ja ryöstöllä hankkia, mitä tarvitsi! Kuinka vähällä hän oli ollutkaan
tappaa miehen, jota ei ollut koskaan ennen nähnyt ja joka nyt
kaikilla alkuperäisillä keinoilla parhaansa mukaan koetti osoittaa
ystävyyttä ja kiintymystä murhan aikeita hautonutta muukalaista
kohtaan. Apinain Tarzania hävetti. Tästälähin hän toki odottaisi,
kunnes tietäisi, olivatko ihmiset ansainneet tulla surmatuiksi.

Tämä miete toi Rokoffin hänen mieleensä. Hän toivoi, että saisi
venäläisen muutamiksi minuuteiksi käsiinsä tässä hämärässä
viidakossa. Se mies ansaitsi kuoleman, jos kukaan. Ja jos hän olisi
voinut nähdä Rokoffin sillä hetkellä, miehen ollessa hartaassa ja
hauskassa hommassa, yrittäessään kaikin tavoin päästä kauniin neiti
Strongin suosioon, olisihan entistä enemmän halunnut tuottaa hänelle
ansionsa mukaisen kohtalon.

Tarzanin ensimmäinen ilta villien parissa kului hänen kunniakseen
toimeenpannuissa hurjissa kemuissa. Riemuittiin ja remuttiin, sillä
metsästäjät olivat taitonsa näytteenä tuoneet antiloopin ja seebran,
ja nautittiin kannuittain heikkoa alkuasukasten olutta. Soturien
tanssiessa nuotion valossa kiintyi Tarzanin huomio taaskin heidän
vartalonsa sopusuhtaisuuteen ja kasvonpiirteiden säännöllisyyteen.
Afrikan länsirannikon asukkaiden tyypillisistä litteistä nenistä ja
paksuista huulista ei näkynyt merkkiäkään. Lepotilassa oli miesten
kasvoilla älykäs ja arvokas ilme ja naisten piirteet tekivät usein
miellyttävän vaikutuksen.

Vasta tämän tanssin aikana apinamies havaitsi, että joillakuilla
miehistä ja monilla naisilla oli kultakoristuksia -- varsinkin hyvin
raskaita, nähtävästi täysipitoisesta metallista taottuja nilkka- ja
rannerenkaita. Kun hän ilmaisi toivomuksen tarkastaa yhtä näistä,
irroitti omistajatar sen ja vaati merkkien avulla, että Tarzan
ottaisi sen

Last Page Next Page

Text Comparison with The Gods of Mars

Page 10
The other, however, dealt a single blow with his cruel tail that laid both of the females crushed corpses upon the ground.
Page 44
He may have to wait for an audience, but since he is very high among the lesser therns, in fact as a thorian among them, it will not be long that Matai Shang will keep him waiting.
Page 55
One hand had just reached for the vessel's rail and found it when a fierce black face was thrust over the side and eyes filled with triumphant hate looked into mine.
Page 59
I had no quarrel with the therns before, but can you wonder that I feel no great love for them now? I have spoken.
Page 63
"The Tree of Life is dead, but before it died the plant men learned to detach themselves from it and roam the face of Barsoom with the other children of the First Parent.
Page 66
For my part I was wondering as to the fate of Tars Tarkas and the girl, Thuvia.
Page 70
"This strip between the ice barrier and the mountains is considered neutral ground.
Page 71
A.
Page 79
in as mild a form of bondage as I can arrange for you.
Page 83
The blacks gazed in astonishment, first at the still form of the proud Dator lying there in the ruby dust of the pathway, then at me as though they could not believe that such a thing could be.
Page 88
Little by little I have been piecing together the things that you said which sounded blasphemous to me then with the things that I have seen in my past life and dared not even think about for fear of bringing down upon me the wrath of Issus.
Page 101
For an instant I hung in mid air.
Page 103
We reached the submarine pool in Omean without incident.
Page 112
If we are high enough our keel plates will protect us from rifle fire.
Page 128
I sprang to my feet to ascertain the cause of the light.
Page 154
"There he goes!" he cried excitedly.
Page 156
And I doubt not that my expression was coloured by the contempt I felt for the man.
Page 158
For months I scraped and scraped upon a single link of the massive chain which held me, hoping eventually to wear it through, that I might follow the youth back through the winding tunnels to a point where I could make a.
Page 171
But our escape was not to be encompassed with such ease, for scarcely had we gotten under way once more in the direction of the entrance to Omean than we saw far to the north a great black line topping the horizon.
Page 177
Or to punish a noble of the First Born she may cause him to be placed within a chamber of the Temple of the Sun for a year.