Tarzanin paluu Seikkailukirja Afrikan aarniometsistä

By Edgar Rice Burroughs

Page 7

silmiään,
kun ne kohtasivat nuoren naisen, joka oli hyvin nuori ja samalla
kaunis ulkomuodoltaan. Sitäpaitsi oli tässä naisessa jotakin
tutunomaista, ja se sai Tarzanin ihmettelemään, missä oli hänet ennen
nähnyt. Hän otti entisen asentonsa, ja silloin hän huomasi, että
nainen oli noussut lähteäkseen kannelta. Hänen mennessään ohitse
Tarzan kääntyi häntä tarkkaamaan, toivoen keksivänsä jotakin, mikä
paljastaisi, kuka tuo nainen oli.

Eikä hän kokonaan pettynytkään, sillä kävellessään nainen kohotti
toisen kätensä mustaan, aaltoilevaan röykkiöön niskassaan --
erityisellä naisellisella liikkeellä, joka osoittaa tietoisuutta
takana tähystelevien arvostelevien silmien katseista, -- ja Tarzan
näki sormessa saman omituisenmallisen sormuksen, jonka silloin
aikaisemmin oli nähnyt hunnutetulla naisella.

Tätä kaunista naista oli siis Rokoff vainonnut. Tarzan mietiskeli
veltosti, ken hän saattoi olla ja missä suhteessa noin herttainen
olento oli jöröön, parrakkaaseen venäläiseen?

Päivällisen jälkeen sinä iltana käveli Tarzan laivan keulapuolella,
missä viipyi vielä hämärissäkin, jutellen toisen perämiehen kanssa;
ja kun tämän herran velvollisuus kutsui hänet toisaalle, nojaili
Tarzan veltosti kaidepuuta vasten, katsellen kuutamon leikkiä
vienosti vyöryvillä laineilla. Hänet peitti puolittain eräs taavetti,
joten kaksi kannella lähestyvää miestä ei häntä huomannut, ja näiden
mennessä ohitse hän eroitti kyllin paljon heidän keskustelustaan
ryhtyäkseen heitä seuraa: maan ja kuuntelemaan, mitä pirunjuonia he
suunnittelivat Hän oli tuntenut Rokoffin äänen ja nähnyt, että hänen
seuralaisenaan oli Paulvitsh.

Tarzan oli eroittanut vain muutamia sanoja: "Ja jos se kirkuu, niin
voit kuristaa häntä, kunnes..." Mutta ne sanat olivat riittäneet
herättämään hänen seikkailuvaistonsa, ja siksipä hän piti noita
kahta miestä silmällä heidän nyt kävellessään ripeästi kannella. Hän
seurasi heitä tupakkahuoneeseen, mutta he viivähtivät vain kotvan
aikaa sen ovella, kaiketikin todetakseen, että joku, jonka olopaikan
he tahtoivat tietää, oli siellä sisällä.

Sitten he menivät suoraan ensi luokan hyttejä kohti, jotka
sijaitsivat kävelykannella. Täällä oli Tarzanin vaikeampi välttää,
että hänet huomattaisiin, mutta se onnistui hänelle kuitenkin. Kun
miehet pysähtyivät erään kiilloitetun visaoven eteen, livahti Tarzan
kapean käytävän varjoon kymmenkunnan askeleen päähän heistä.

Heidän koputukseensa vastasi naisen ääni ranskankielellä: "Kuka
siellä on?"

"Minä se olen, Olga -- Nikolas", kuului Rokoffin jo tutuksi käynyt
kurkkuääni. "Saanko tulla sisälle?"

"Miksi et lakkaa minua vainoomasta, Nikolas?" lausui nyt naisen ääni
ohuen ovenpeilin takaa. "Enhän ole koskaan tehnyt sinulle pahaa."

"No, no, Olga", pyysi mies rukoilevaan sävyyn; "haluaisin vain puhua
kanssasi viisi, kuusi sanaa. En tee sinulle pahaa enkä astu hyttiisi;
mutta enhän voi kirkua sanottavaani oven lävitse."

Tarzan kuuli salvan kolahtavan, kun lukko sisäpuolelta kierrettiin
auki. Hän astui esille lymypaikastaan kyllin kauas nähdäkseen, mitä
tapahtui. Kun ovi sitten aukeni, muisti hän vain muutamaa minuuttia
aikaisemmin kannella kuulemansa sanat: "Ja jos se kirkuu, niin voit
kuristaa..."

Rokoff seisoi ihan oven edessä. Paulvitsh oli likistynyt takana
olevan käytävän seinälaudoitusta vasten. Ovi aukeni. Rokoff astui
puolittain huoneeseen ja seisoi selin ovea vasten, puhuen hiljaa
kuiskaamalla naiselle, jota Tarzan ei voinut nähdä. Sitten Tarzan
kuuli naisen äänen hillittynä, mutta kyllin voimakkaana eroittaakseen
sanat.

"Ei,

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzan of the Apes

Page 5
" "You mean, my man, that the crew contemplates mutiny?" asked Clayton.
Page 40
Thus he made a beginning of writing.
Page 75
The hatred and jealousy of Terkoz, son of Tublat, did much to counteract the effect of Tarzan's desire to renounce his kingship among the apes, for, stubborn young Englishman that he was, he could not bring himself to retreat in the face of so malignant an enemy.
Page 99
at Tarzan's hip; but the man would not understand, and Tarzan did not dare release his hold to do the things himself, for he knew that the puny white man never could hold mighty Sabor alone, for an instant.
Page 107
Philander were deeply interested in examining the skeletons.
Page 110
Tarzan watched the graceful movements of the ship in rapt admiration, and longed to be aboard her.
Page 115
Tarzan was spellbound.
Page 116
(So Mr.
Page 121
For an instant he listened intently, and then from the jungle came the agonized scream of a woman, and Tarzan of the Apes, dropping his first love letter upon the ground, shot like a panther into the forest.
Page 126
Or some great limb, or the stem of the tree itself has been brushed by the hairy body, and a tiny shred of hair tells him by the direction from which it is wedged beneath the bark that he is on the right trail.
Page 127
He came close to her once more and took hold of her arm.
Page 138
When Jane awoke, she did not at first recall the strange events of the preceding day, and so she wondered at her odd surroundings--the little leafy bower, the soft grasses of her bed, the unfamiliar prospect from the opening at her feet.
Page 143
A cry went up within the palisade.
Page 148
" Clayton was speaking rapidly.
Page 156
D'Arnot turned on his side and closed his eyes.
Page 180
But if imprints have been taken of the thumb and four fingers of both hands one must needs lose all entirely to escape identification.
Page 183
"I only wanted to tell papa that Tobey is coming down from the college tomorrow to pack his books.
Page 186
Without a pause he rushed into the house.
Page 192
Jane glanced at him and coughed nervously.
Page 198
"My mother was an Ape, and of course she couldn't tell me much about it.