Tarzanin paluu Seikkailukirja Afrikan aarniometsistä

By Edgar Rice Burroughs

Page 34

nähnyt heistä mitään takana olevalla
kadullakaan, vaikka hän muutamien verukkeiden nojalla poikkesi eri
myymälöihin ennenkuin lähti ratsastamaan joukko-osaston jälkeen,
joka nyt oli saanut melkoisen etumatkan. Hän ei saavuttanut sitä,
ennenkuin pääsi vähän jälkeen puolenpäivän Sidi Aissaan, jossa
sotilaat levähtivät tunnin verran. Täällä hän tapasi Gernoisin
osaston mukana, mutta ei nähnyt jälkeäkään muukalaisesta.

Sidi Aissassa oli markkinat, ja erämaasta saapuvat lukemattomat
kameelikaravaanit ja torilla liikehtivät arabialaislaumat herättivät
Tarzanissa palavan halun jäädä päiväksi sinne, voidakseen paremmin
tutustua näihin erämaan poikiin. Niinpä spahi-komppania sinä
iltapäivänä ratsastikin Bu Saadaan ilman häntä. Hän kulutti
iltapäivä-tunnit pimeään asti samoillen torilla nuoren, Abdul-nimisen
arabialaisen kanssa, jota majatalon isäntä oli hänelle suositellut
luotettavana palvelijana ja tulkkina.

Täällä Tarzan osti paremman ratsun kuin hänen Buirassa hankkimansa,
ja antautuen keskusteluun komean arabialaisen kanssa, jolle eläin
oli kuulunut, hän sai tietää, että myyjä oli Kadur-ben-Saden,
kaukana, Djelfan eteläpuolella asuvan erämaan-heimon sheikki. Abdulin
välityksellä Tarzan kutsui uuden tuttavansa päivälliselle kanssaan.
Heidän tunkiessaan torin täyttäväin kaupustelija-, kameeli-, aasi- ja
hevosjoukkojen välitse baabelimaisen ääntenhälinän keskellä nykäisi
Abdul Tarzania hihasta.

"Katsokaahan taaksemme, herra", sanoi hän osoittaen olentoa, joka
Tarzanin kääntyessä hävisi kameelin taakse. "Hän on seuraillut meitä
koko iltapäivän", jatkoi Abdul.

"Näin vain vilahduksen tummansiniseen burnusiin ja valkoiseen
turbaaniin puetusta arabialaisesta", vastasi Tarzan. "Häntäkö
tarkoitat?"

"Niin. Minä epäilin häntä, koska hän näyttää muukalaiselta täällä
eikä hänellä ole muuta hommaa kuin hiiviskellä perässämme, mikä ei
ole rehellisen arabialaisen tapaista, ja myöskin siksi, että hän
pitää kasvojensa alempaa osaa kätkettynä, joten ainoastaan silmät
näkyvät. Hän on varmaan häijy mies, sillä muutoin hänellä olisi
jotakin rehellistä omaa hommaa, mihin käyttäisi aikansa."

"Sitten hän on väärillä jäljillä, Abdul", vastasi Tarzan. "Sillä
kellään täällä ei voi olla mitään valittamista minua vastaan. Olen
ensi kertaa maassanne, eikä minua tällä seudulla kukaan tunne. Hän
huomaa pian erehdyksensä ja lakkaa meitä väijymästä."

"Jollei ehkä ole ryöstönaikeissa", vastasi Abdul.

"Siinä tapauksessa emme voi muuta kuin odottaa, kunnes hän on valmis
yrittämään meihin käsiksi", nauroi Tarzan, "ja takaanpa, että hän saa
kyllänsä rosvoamisesta, nyt kun tiedämme olla varuillamme", ja hän
karkoitti asian mielestään, mutta siitä oli tulossa hänelle muistutus
mitä odottamattomimman tapauksen yhteydessä, ennenkuin monta tuntia
oli kulunut.

Kun Kadur ben Saden oli syönyt hyvän päivällisen, valmistausi hän
lähtemään isäntänsä luota. Juhlallisin ystävyyden vakuutuksin hän
kutsui Tarzania vieraakseen villille alueelleen, jossa antilooppeja,
hirviä, metsäsikoja, panttereita ja leijonia olisi vielä riittävästi
tavattavissa innokasta erämiestä vietelläkseen.

Hänen lähdettyään meni apinamies Abdulin kera vielä samoilemaan
Sidi Aissan kaduille, ja hänen huomionsa kiintyi pian erään
maurilaiskahvilan avoimesta ovesta kuuluvaan hurjaan humuun ja
meluun. Kello oli yli kahdeksan ja tanssi oli täydessä käynnissä, kun
Tarzan astui sisälle. Huone oli tungokseen asti täynnä arabialaisia.
Kaikki polttelivat ja hörppivät paksua, kuumaa kahviaan.

Tarzan ja Abdul saivat istuinpaikat melkein huoneen keskellä, vaikka
maurilaisrumpujaan pärryttävien ja huilujaan puhaltavain soittajain
hirvittävän melun vuoksi etäisempi paikka olisi ollut hiljaisuutta
rakastavalle apinamiehelle mieluisampi. Jokseenkin siro _uled-nail_
tanssi ja

Last Page Next Page

Text Comparison with At the Earth's Core

Page 3
"Ten degrees rise--it cannot be possible!" and then I saw him tug frantically upon the steering wheel.
Page 12
The giant body was covered by a coat of thick, shaggy hair.
Page 16
They turned me about to see if I had a tail, and when they discovered that I was not so equipped they fell into roars of laughter.
Page 21
Evidently it had been a target for stones before.
Page 23
I say "for hours," but how may one measure time where time does not exist! When our march commenced the sun stood at zenith.
Page 25
Thus there was none, father, brother, or lover, to save me from Jubal the Ugly One, and I ran away and hid among the hills that skirt the land of Amoz.
Page 27
I had forgotten what little geology I had studied at school--about all that remained was an impression of horror that the illustrations of restored prehistoric monsters had made upon me, and a well-defined belief that any man with a pig's shank and a vivid imagination could "restore" most any sort of paleolithic monster he saw fit, and take rank as a first class paleontologist.
Page 41
That was one great beauty about Mahar music--if you didn't happen to like a piece that was being played all you had to do was shut your eyes.
Page 49
Presently its efforts to reach us ceased entirely, and with a few convulsive movements it turned upon its back quite dead.
Page 50
"I would not do that," he said, "for you have just saved my life," and with that he released his hold upon it and squatted down in the bottom of the skiff.
Page 53
Among them and about the outer verge of the cultivated area were many warriors.
Page 76
"I cannot believe but that you will return, David," he said.
Page 85
"You and Hooja go on ahead," I said.
Page 88
With the shield slipped well up on my left arm I let fly with another arrow, which brought down a second Sagoth, and then as his fellow's hatchet sped toward me I caught it upon the shield, and fitted another shaft for him; but he did not wait to receive it.
Page 90
But I evidently became confused.
Page 100
Up he came at last, almost roaring in his rage and mortification; but he didn't stay up--I let him have a left fair on the point of the jaw that sent him tumbling over on his back.
Page 105
" "You might have known," she said, "when I did not run away from you that it was not hate which chained me to you.
Page 106
She said that if Dacor, her brother, would only return he could easily be king of Amoz, and that then he and Ghak could form an alliance.
Page 114
I took the things back to Algeria myself, and accompanied them to the end of the railroad; but from here I was recalled to.
Page 116
Did the Arabs murder him, after all, just on the eve of his departure? Or, did he again turn the nose of his iron monster toward the inner world? Did he reach it, or lies he somewhere buried in the heart of the great crust? And if he did come again to Pellucidar was it to break through into the bottom of one of her great island seas, or among some savage race far, far from the land of his heart's desire? Does the answer lie somewhere upon the bosom of the broad Sahara, at the end of two tiny wires, hidden beneath a lost cairn? I wonder.