Tarzan, apinain kuningas Seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä

By Edgar Rice Burroughs

Page 23

kymmenen vuotta kerrottu, ja
siksi oli valkoisen apinan autiolla majalla kammottava maine apinain
kesken.

Hänen omaa osuuttaan tähän majaan ei ollut hänelle milloinkaan
selitetty. Apinain kieli on niin köyhä sanoista, että he osasivat
puhua vain vähän siitä, mitä olivat majassa nähneet, eikä heillä
ollut vastaavia sanoja kuvatakseen silloisia outoja olentoja tai
heidän tavaroitaan; ja sitten heimo oli unohtanut koko asian paljon
aikaisemmin kuin Tarzan ehti siihen ikään, että kykeni ymmärtämään.

Vain hämärästi Kaala hänelle oli ilmaissut, että hänen isänsä oli
ollut outo valkoinen apina, mutta sitä ei Tarzan saanut tietää, että
Kaala ei ollutkaan hänen oma emonsa.

Tänään hän siis meni oikopäätä ovelle, jääden tuntikausiksi
tarkastelemaan ja hypistelemään saranoita, ripaa ja salpaa. Vihdoin
hän sattui tekemään oikean tempun ja ovi ponnahti narahtaen auki
hänen kummastuneitten silmiensä edessä. Vähään aikaan hän ei
uskaltanut mennä sisään, mutta kun hänen silmänsä lopuksi tottuivat
majan hämyyn, astui hän hitaasti ja varovasti kynnyksen yli.

Keskellä lattiaa lojui luuranko, josta liha oli tyystin poissa, mutta
sitä verhosi vielä mädänneet repaleet, jotka kerran olivat olleet
vaatteita. Vuoteessa makasi samanlainen kauhea hahmo, pienempi vain,
ja kehdossa oli kolmannen, hyvin pienen luurangon tähteitä.

Näihin vanhan murhenäytelmän todistuskappaleisiin pikku Tarzan
vilkaisi vain sivumennen. Hänen villi viidakkoelämänsä oli totuttanut
hänet näkemään kuolleita ja kuolevia eläimiä, ja vaikka hän olisi
tiennyt katselevansa oman isänsä ja äitinsä jäännöksiä, ei se olisi
häntä paljoakaan enempää liikuttanut.

Huonekalut ja muu majan sisällys sen sijaan olivat hänestä
erinomaisen mielenkiintoisia. Monia esineitä hän tutki tarkoin --
outoja vehkeitä ja aseita, kirjoja, papereita, vaatteita -- kaikkea
sitä vähää, mikä oli kestänyt ajanhampaan hävitystä troopillisen
rannikon kosteassa ilmastossa.

Hän avasi ne laatikot ja kaapit, jotka eivät uhmanneet hänen pientä
kokemustaan, ja näiden sisällyksen hän huomasi säilyneen paljoa
paremmin.

Muun muassa hän löysi terävän metsästyspuukon ja leikkasi sillä
heti haavan sormeensa. Siitä hän ei ollut millänsäkään, vaan jatkoi
kokeitaan ja huomasi voivansa tällä uudella aseella veistää lastuja
pöydästä ja tuoleista.

Hyvän aikaa tämä huvitti häntä, mutta vihdoin hän väsyi siihen ja
jatkoi taas tutkimuksiaan. Kirjoilla täytetystä kaapista hän löysi
erään, jossa oli heleästi väritettyjä kuvia. Se oli kuvallinen
aapinen, ja A:n kohdalla oli ampuja, E:n vieressä elefantti, j.n.e.

Nämä kuvat huvittivat häntä tavattomasti. Niissä oli useita apinoita,
joiden kasvot olivat hänen omiensa kaltaiset, ja edempänä samasta
kirjasta hän tapasi M-kirjaimen kohdalla pikku marakatteja, jolloisia
hän päivittäin näki kiitämässä puusta puuhun. Mutta missään ei ollut
kuvia hänen omasta kansastaan, sellaisia, jotka olisivat olleet
Kertshakin, Tublatin tai Kaalan näköisiä.

Ensin hän koetti irroittaa näitä pieniä kuvia kirjan lehdistä, mutta
pian hän älysi, että ne eivät olleet todellisia. Hän ei tiennyt, mitä
ne olivat, eikä hänellä ollut sanoja niiden olemusta ilmaistakseen.

Veneet, junat, lehmät ja hevoset olivat hänestä tietysti
käsittämättömiä, mutta eivät sentään saattaneet niin ymmälle kuin
kummalliset pienet merkit värillisten kuvien alla ja välissä. Hän
arveli niitä

Last Page Next Page

Text Comparison with The Efficiency Expert

Page 0
The details of this gory contest, while interesting, have no particular bearing upon the development of this tale.
Page 1
"Good-by, Kid," he said.
Page 21
" With his income now temporarily fixed at the amount of his wages, he was forced to find a less expensive boarding-place, although at the time he had rented his room he had been quite positive that there could not be a cheaper or more undesirable habitat for man.
Page 25
" They entered Bince's office, which adjoined Compton's.
Page 33
"When I come back I'll bring you a job of some sort.
Page 38
"I wasn't rubbering.
Page 51
I don't know much about morality, but when it comes right down to a question of morals I believe my trade is just as decent as that of a lot of these birds you see rolling up and down Mich Boul in their limousines.
Page 60
" "Show him in," instructed Compton, and a moment later Jimmy entered--a rehabilitated Jimmy.
Page 71
" "Not a bad idea," said Compton.
Page 73
"Well, Krovac," he said as he came upon the man, "is Torrance interfering with you any now?" "He hasn't got my job yet," growled the other, "but he's letting out hard-working men with families without any reason.
Page 74
"How much?" asked Krovac.
Page 75
When Jimmy appeared in the shop the next morning he noted casually that Krovac had a cut upon his chin, but he did not give the matter a second thought.
Page 80
They were standing near the entrance to the music-room in which Elizabeth chanced to be, so that she overheard her father's words, and not without a smile of satisfaction and relief.
Page 81
's.
Page 84
She had openly confessed her contempt for him, and how would she feel later when she realized that through his efforts.
Page 94
Passing through the outer office, he paused a moment before the door to Compton's private office, and then silently turning the knob he gently pushed the door open and stepped into the room.
Page 99
You dissuaded me for some time, but I finally went today, and I am glad that I went.
Page 102
" "Who?" asked Edith.
Page 104
He drew a folded paper from his inside pocket, which, when opened, revealed a small piece of wrapping paper within.
Page 112
It is--she--who hired--the attorney for you.