A Princess of Mars

By Edgar Rice Burroughs

Page 118

are
here, John Carter, for I know your loyalty to my princess and two of us
working together should be able to accomplish much."

The plaza was now commencing to fill with people going and coming upon
the daily activities of their duties. The shops were opening and the
cafes filling with early morning patrons. Kantos Kan led me to one of
these gorgeous eating places where we were served entirely by
mechanical apparatus. No hand touched the food from the time it
entered the building in its raw state until it emerged hot and
delicious upon the tables before the guests, in response to the
touching of tiny buttons to indicate their desires.

After our meal, Kantos Kan took me with him to the headquarters of the
air-scout squadron and introducing me to his superior asked that I be
enrolled as a member of the corps. In accordance with custom an
examination was necessary, but Kantos Kan had told me to have no fear
on this score as he would attend to that part of the matter. He
accomplished this by taking my order for examination to the examining
officer and representing himself as John Carter.

"This ruse will be discovered later," he cheerfully explained, "when
they check up my weights, measurements, and other personal
identification data, but it will be several months before this is done
and our mission should be accomplished or have failed long before that
time."

The next few days were spent by Kantos Kan in teaching me the
intricacies of flying and of repairing the dainty little contrivances
which the Martians use for this purpose. The body of the one-man air
craft is about sixteen feet long, two feet wide and three inches thick,
tapering to a point at each end. The driver sits on top of this plane
upon a seat constructed over the small, noiseless radium engine which
propels it. The medium of buoyancy is contained within the thin metal
walls of the body and consists of the eighth Barsoomian ray, or ray of
propulsion, as it may be termed in view of its properties.

This ray, like the ninth ray, is unknown on Earth, but the Martians
have discovered that it is an inherent property of all light no matter
from what source it emanates. They have learned that it is the solar
eighth ray which propels the light of the sun to the various planets,
and that it is the individual eighth ray of each planet which
"reflects," or propels the light thus obtained out into space once
more.

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzanin paluu Seikkailukirja Afrikan aarniometsistä

Page 9
Nuori nainen nousi vavisten istuvaan asentoon sohvalle.
Page 12
" "En ihaile teitä vähemmän uskollisuutenne vuoksi", sanoi D'Arnot; "mutta aika tulee, jolloin mielellänne vaaditte, mitä teille kuuluu.
Page 25
"Jumalan äiti!" huudahti hän.
Page 32
Sitten kreivi jätti hänet, ensin mitä innokkaimmin kuvailtuaan kenraalille apinamiehen monia avuja, jotka tekisivät hänet sopivaksi puheena olevaan tehtävään.
Page 33
Kun Tarzan Buirassa hieroi kauppaa ratsusta, näki hän vilauksen eurooppalaisiin vaatteisiin puetusta miehestä, joka tirkisteli häntä alkuasukas-kahvilan oviaukosta; mutta kun Tarzan katsahti häneen, kääntyi mies ja astui pieneen matalakattoiseen multahökkeliin.
Page 36
Ennenkuin ne huomaavat, että te ette enää ole pihassa, ehditte turvallisesti hotelliin.
Page 38
" Mutta hän ei päättänyt lausettaan, sillä se ajatus, joka salaisuuden ainoana järkevänä selityksenä oli juolahtanut hänen mieleensä, tuntui samassa aivan uskomattomalta.
Page 45
Useissakin tilaisuuksissa Tarzan näki salaperäisen arabialaisen ja kerran hän taas puhutteli luutnantti Gernoisia; mutta uutterimmallakaan vakoilulla ja kintereillä hiiviskelyllä Tarzan ei saanut selville arabialaisen asuinpaikkaa, niin hartaasti kuin yrittikin.
Page 52
Hän tempoi kytkeitään.
Page 62
" Hän oli iloinen, sillä hän toivoi, että, olipa syy Englantiin palaamiseen mikä tahansa, se saattoi vielä viivyttää häitä.
Page 64
Tahdoin vain sanoa teille, että teidän on pysyteltävä loitolla neiti Strongista.
Page 73
naisryhmälle, että _Lady Alicen_ loppu oli käsissä.
Page 81
Sen läksyn Tarzan oli hyvin oppinut lyhyen kokemuksensa aikana sivistyneiden ihmisten parissa.
Page 101
Viimeisessä ponnistuksessaan hän horjahti selälleen ja siinä hän virui tuijottaen tähtiin, sillä välin kun hän takaansa saattoi yhä lähempää kuulla venäläisen vaivaloisen matelun ja kuorsaamista muistuttavan hengityksen.
Page 107
Sitten he ja papittaret järjestyivät kahteen riviin, jokaisella pieni kultakuppinsa valmiina ottamaan pirskahduksen uhrin verestä, sittenkun uhriveitsi olisi tehnyt tehtävänsä.
Page 117
KAHDESKOLMATTA LUKU Oparin aarreholvi Oli aivan pimeä ennenkuin La, ylipapitar, palasi kuolleiden kammioon tuoden Tarzanille ruokaa ja juomaa.
Page 120
"Olimme pelkureita, oi Waziri!" huudahti Busuli.
Page 122
"Ken se saattoi olla?" kuiskasi hän.
Page 129
" "Jollei se olisi niin haikean surullista, olisi se naurettavaa", sanoi neiti alakuloisesti.
Page 135
Mutta tämäkään ei neitosta elvyttänyt, ja kovin huolissaan Tarzan otti hänet jälleen vahvoille käsivarsilleen ja riensi itää kohti.