A Princess of Mars

By Edgar Rice Burroughs

Page 112

thin dagger in his hand and that he was sharpening it upon
a stone. In his mind was the decision to inspect the radium pumps,
which would take about thirty minutes, and then return to my bed
chamber and finish me.

As he passed through the great hall and disappeared down the runway
which led to the pump-room, I stole stealthily from my hiding place and
crossed to the great door, the inner of the three which stood between
me and liberty.

Concentrating my mind upon the massive lock I hurled the nine thought
waves against it. In breathless expectancy I waited, when finally the
great door moved softly toward me and slid quietly to one side. One
after the other the remaining mighty portals opened at my command and
Woola and I stepped forth into the darkness, free, but little better
off than we had been before, other than that we had full stomachs.

Hastening away from the shadows of the formidable pile I made for the
first crossroad, intending to strike the central turnpike as quickly as
possible. This I reached about morning and entering the first
enclosure I came to I searched for some evidences of a habitation.

There were low rambling buildings of concrete barred with heavy
impassable doors, and no amount of hammering and hallooing brought any
response. Weary and exhausted from sleeplessness I threw myself upon
the ground commanding Woola to stand guard.

Some time later I was awakened by his frightful growlings and opened my
eyes to see three red Martians standing a short distance from us and
covering me with their rifles.

"I am unarmed and no enemy," I hastened to explain. "I have been a
prisoner among the green men and am on my way to Zodanga. All I ask is
food and rest for myself and my calot and the proper directions for
reaching my destination."

They lowered their rifles and advanced pleasantly toward me placing
their right hands upon my left shoulder, after the manner of their
custom of salute, and asking me many questions about myself and my
wanderings. They then took me to the house of one of them which was
only a short distance away.

The buildings I had been hammering at in the early morning were
occupied only by stock and farm produce, the house proper standing
among a grove of enormous trees, and, like all red-Martian homes, had
been raised at night some forty or fifty feet from the ground on a
large round metal shaft which slid up or down within a sleeve

Last Page Next Page

Text Comparison with Tarzan, apinain kuningas Seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä

Page 2
Mutta vaikka hän oli nopea liikkeissään, niin Clayton oli miltei yhtä nopea, niin että merimiehen sydämeen aiottu luoti sattuikin sääreen, sillä loordi löi kapteenin käden alas samassa hetkessä kuin näki aseen välähtävän auringonpaisteessa.
Page 7
Ennen pimeän tuloa kuunariparkki lojui rauhallisesti ankkurissa sataman hiljaisella, rasvatyynellä pinnalla.
Page 9
Olihan parempi, että luonto sai purkaa kauan patoutuneina olleet tunteet, ja hyvän aikaa kesti, ennenkuin nuori nainen saattoi taas hallita itseään.
Page 18
Muistaen näet, kuinka hänen oma pienokaisensa oli kuollut, hän piteli nyt mitä huolellisimmin tätä uutta lastaan toisella kädellään poveaan vasten koko vaelluksen ajan.
Page 20
Sabor, naarasleijona, oli viisas metsästäjä.
Page 31
" Katsoen suoraan Kertshakin ilkeihin punaisiin silmiin nuori loordi Greystoke löi tukevaan rintaansa ja päästi vielä kerran ilmoille uhkavaatimuksensa.
Page 47
Kauheasti kiljahtaen Kertshak hyökkäsi kokoontuneitten joukkoon.
Page 48
Tähän aikaan Tarzan teki monta yöllistä retkeä kylään, täydentäen siellä nuolivarastoaan.
Page 55
Hän rypisti kulmakarvojaan ja mietti ankarasti.
Page 57
Rottanaama oli puoleksi vetänyt esiin revolverinsa, toiset merimiehet seisoivat liikkumatta odottaen, mitä tästä tulisi.
Page 80
He olivat aikoneet surmata meidätkin, mutta heidän johtajansa, King nimeltään, ei sallinut sitä, ja sitten purjehdittiin pitkin rannikkoa etelään.
Page 82
Professori Porter astuskeli pitkin rantaa etelää kohti, ja hänen kintereillään oli herra Philander, joka pyyteli häntä kääntymään takaisin, ennenkuin he molemmat taas joutuisivat jonkun villieläimen takaa-ajettaviksi.
Page 88
"Eilen ei olisi kenties ollut myöhäistä.
Page 102
Minuutit tuntuivat heistä tunneilta.
Page 103
Pian kehittyi taistelu villiksi riehunnaksi ja sitten armottomaksi verilöylyksi, sillä ranskalaiset matruusit olivat nähneet D'Arnotin univormun palasia eräiden mustien soturien yllä.
Page 120
.
Page 129
Esmeralda torkkui keittiössä, ja Clayton, joka vielä oli väsynyt unettoman yön jälkeen, oli heittäytynyt arkihuoneen sohvalle ja vaipui pian levottomaan horrokseen.
Page 131
Jos tätä kestäisi vielä tunnin, niin koko palo sammuisi itsestään.
Page 132
ajatellut tai, hm.
Page 133
Huoneessa olijat tunsivat hermostunutta jännitystä, ja kaikki olivat ääneti.